Suomalaiset ovat tunnetusti melko turvallisuudenhakuista kansaa lainojen ottamisen suhteen. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen määrä on kuitenkin ollut kasvussa jo pidemmän aikaa: vuoden 2021 lopussa se oli jo lähes 144 miljardia euroa. Kasvu on ollut tasaista, keskimäärin noin 3% vuodessa.
Vaikka valtaosa suomalaisten ottamista lainoista koostuu asuntolainoista, on kulutusluottojen ja pikalainojen osuus myös huomattava, noin neljännes kaikista lainoista. Kun lainojen määrä on kasvanut, ei ole mikään ihme, että myös niiden kilpailuttaminen on tullut entistä suositummaksi. Lainat kannattaakin kilpailuttaa, sillä se on nopeaa ja helppoa.
Lainaa erilaisiin tarpeisiin
Asuntolainat ja kulutusluotot otetaan yleensä eri tarpeisiin. Asuntolainassa vakuutena toimii yleensä osittain oma asunto, minkä vuoksi korkotaso on tavallista kulutuslainaa matalampi. Asuntolainan pituus on myös tyypillisesti hyvin pitkä, noin 20–25 vuotta. Pitkällä maksuajalla varmistetaan maltillisena pysyvä kuukausierä, sillä oma asunto olisi muuten yhä harvemman ulottuvilla.
Kulutusluotot sen sijaan otetaan yleensä äkilliseen tarpeeseen tai jo suunnitellun projektin rahoittamiseen. Myös yllättävä ja äkillinen tapahtuma, kuten kodinkoneen hajoaminen, voi olla syy hakea kulutusluottoa.
Vaikka molempia lainoja voi kilpailuttaa, on kulutusluoton kilpailutus huomattavasti helpompaa. Tämä johtuu siitä, että asuntolainojen kilpailutukseen ei ole vielä olemassa työkaluja, joilla voisi vertailla näppärästi markkinoiden eri vaihtoehtoja. Kilpailutus on siis tehtävä yksitellen, pankki pankilta.
Asumismenojen osuus on kasvanut
Yksi suurimmista kotitalouksien menoluokista tänä päivänä ovat asumismenot. Vielä vuonna 1990 asumismenojen osuus kotitalouden kaikista menoista oli vain 18,3 %, kun taas vuonna 2021 se oli jo 30,6 %. Asumismenoihin lasketaan tyypillisiä asumiseen kuuluvia kuluja, joiden lisäksi niihin kuuluvat esimerkiksi vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, kuten öljy.
Asumismenojen kasvuun on useita tekijöitä:
- Asuntojen hinnat ovat nousseet jatkuvasti, mikä on vaikuttanut lainakuluihin myös korkojen ollessa alhaalla. Moni onkin uskaltanut hankkia korkeamman asuntolainan, kun ei ole tarvinnut huolehtia korkokustannuksista.
- Toisaalta tällä hetkellä monien asumismenot ovat nousussa sähkön ja muiden energiamuotojen hinnan nousun vuoksi. Tämä ei näy vielä tilastoissa, mutta tulee varmasti heijastumaan myös tilastoihin tilanteen jatkuessa pidempään.
- Lisäksi oma koti on erityisesti korona-aikana noussut tärkeäksi turvapaikaksi, johon halutaan panostaa. Moni onkin toteuttanut viime vuosina remontteja tai kodin ilmeen raikastamista. Näihin remontteihin tarvitaan usein myös lainaa. Tämä on kuitenkin yleensä järkevää, sillä etenkin investoinnit kasvattavat asunnon arvoa ja laskevat asumiskustannuksia.
Ruokamenojen osuus on laskenut
Itse kukin on tuskaillut viime aikoina ruoan hinnan nousua. Kahvipakettia ei enää tahdo saada vitosella ja kalan hinta on kohonnut ennätyslukemiin. Historiallisesti suomalaisten kotitalousmenoista ruoka on kuitenkin ollut voimakkaassa laskussa jo pitkään.
Siinä missä vuonna 1980 ruokamenot muodostivat jopa 21,3 % kaikista menoista, oli vuonna 2020 ruokamenojen osuus vain 12,5 % kaikista menoista. Summa on siis laskenut huomattavasti.
Vuosi 2022 on ollut kuluttajalle monin tavoin vaikea: koronapandemia, inflaatio, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vavisuttaneet kaikkien taloutta. Miten inflaatio sitten tulee vaikuttamaan ruokamenojen osuuteen kotitalouksien kokonaismenoista?
Tähän on vielä aikaista vastata, mutta koska lähes kaiken muunkin hinta nousee, ei ruokamenojen osuus välttämättä kasva kovinkaan paljon, kun tarkastellaan eri kategorioiden prosenttiosuuksia kokonaismenoista. Mikäli kuitenkin tarkasteltaisiin absoluuttisia lukuja, näkyisi ruokamenojen nousu varmasti selvemmin.
Viestintään, terveyteen, hotelleihin ja ravintoloihin ei törsätä
Vaikka asumismenojen osuus suomalaisten menoista on kasvanut, on monen muun kategorian osuus sangen maltillinen. Vaikka vietämme päivän erilaisten viestimien ääressä, on viestintään kuluvien menojen määrä pysynyt hyvin maltillisena: vain 2,5 % suomalaisten kotitalousmenoista kului viestintään, kuten matkapuhelin- ja internet-liittymien maksuihin.
Myös terveyskulujen osuus on maltillinen, vaikka sen osuus onkin kasvanut 1980-luvun 2,1 prosentista. Vuoden 2020 osuus oli 4,9 %. Terveyskulujen matalaa osuutta selittää laaja ja kaikille avoin julkinen terveydenhuolto, vaikka osa väestöstä suosiikin yksityisiä palveluntarjoajia.
Tilastot osoittavat myös, että suomalaiset eivät ole varsinaista ravintolakansaa: vaikka korona-aika vaikutti osaltaan ravintoloiden ja hotellien kysyntään, on niiden osuus suomalaisten kulutusmenoista ollut melko pieni jo ennen koronaa. Esimerkiksi vuonna 2010 ravintoloihin ja hotelleihin käytettiin noin 6,3 % menoista ja koronavuonna 2020 5,2 %.
Menojen rahoittamiseen voi olla järkevää ottaa lainaa
Mikäli kotitaloudet menot ylittävät käytössä olevat tulot, tulee pidemmällä aikavälillä tutkia oman talouden menojen rakennetta: mihin tulee käytettyä paljon rahaa ja kuluuko johonkin yllättävään kategoriaan huomattava osuus talouden tuloista? Pitkällä aikavälillä on joko laskettava menojen määrää tai nostettava tuloja.
Jokaisella kotitaloudella on kuitenkin joskus tilanne, jossa esimerkiksi suuremman kertainvestoinnin tai yllättävän onnettomuuden seurauksena on otettava lainaa. Myöskään suurien summien makuuttaminen tilillä ei ole järkevää. Lainaa ei tulekaan ajatella riskinä: järkevä omalle taloudelle sopiva laina voi auttaa hankalan tilanteen yli.
Lainojen suhteen on hyvä muistaa, että kaikki lainat eivät ole samanlaisia, eivätkä myöskään yhtä hyviä kuluttajan näkökulmasta. Ensimmäistä mahdollista lainatarjousta ei siis suinkaan kannata valita, vaan tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin ja kilpailuttaa ne.
Lainojen kilpailuttaminen kannattaa
Kotitalouden lainat kannattaa kilpailuttaa säännöllisesti osana vastuullista talouden hallintaa. Täten voi pienentää lainakulujaan eikä tule maksaneeksi turhasta. Nykyään on tarjolla helppokäyttöisiä työkaluja, joilla kotitalouden kaikki lainat voi kilpailuttaa helposti ja sitoumuksetta.
Lainojen kilpailuttaminen on järkevää huolimatta siitä, onko ottamassa suurempaa vai pienempää lainaa. Varsin mitättömältä tuntuva, yhden prosenttiyksikön muutos lainan koroissa voi vaikuttaa lainan kuluihin ja takaisinmaksuaikaan huomattavasti.
Koska lainojen kilpailutus on nykyään helppoa, on siitä tullut hyvin suosittua. Kilpailuttamalla saa tarjoukset useilta eri pankeilta ja näistä voi valita itselleen parhaan vaihtoehdon. Mikäli yksikään tarjous ei miellytä, ei lainaa tarvitse ottaa – päätät siis itse, hyväksytkö vai hylkäätkö tarjouksen.
Tiivistettynä lainojen kilpailuttaminen on siis:
- vaivatonta
- nopeaa
- ilmaista
- järkevää.
Erilaisia työkaluja, kuten lainalaskuria, kannattaakin käyttää havainnollistamaan itselleen, miten erilaiset tekijät vaikuttavat lopulliseen takaisin maksettavaan erään. Erilaiset lainavertailualustat puolestaan auttavat, kun on aika kilpailuttaa ja löytää itselleen sopivin vaihtoehto.